lauantai 29. kesäkuuta 2019

Polychromos kyniä saatavilla Suomesta!

Siitä onkin aikaa, kun olen viimeksi kirjoittanut blogiin. Lopetin blogieni (tämä + englanninkielinen versio) kirjoittamisen ajan- ja energianpuutteen vuoksi, mutta tietyllä tapaa olen kaivannut kirjoittamista. Kaipaan myös sitä ajatusta, että kirjoitukseni herättäisivät ajatuksia edes yhdessä ihmisessä, lähinnä luonnonsuojelun saralla. Jatkossa aijonkin keskittyä taidepuolen lisäksi myös luonnonsuojeluun ja vastuullisten valintojen huomioimiseen.

Säästämiseen ja vastuullisuuten liittyen, minulla on todella hyviä uutisia! Faber Castell Polychromos - kyniä saa nyt nimittäin Suomesta yksittäisinä sävyinä! Tampereella sijaitseva taidetarvikeliike Arteljee lisäsi kynät hiljattain valikoimaansa. Olen tilannut heiltä verkkokaupasta ja käynyt myös paikan päällä pari kertaa. Heidän valikoimastaan löytyy kaikki värisävyt. Verkkokaupan sivuilla lista näyttää joskus vajaalta, mutta tämä johtuu siitä että jotkin sävyt on sillä hetkellä myyty loppuun verkkokaupasta. He kuitenkin tilaavat tuotteita lisää jatkuvasti ja etenkin paikanpäällä vieraillessani kaikki värisävyt olivat kauniisti hyllyssä.


Faber Castell Polychromos, 120 - värin setti. Täyden setin voi ostaa Verkkokauppa.comista.
Pienempiä settejä saa myös Arteljeesta.


 Heiltä löytyy valikoimasta myös muita aivan loistavia tuotteita kuten:

- Royal Talens VanGogh akvarellituubit
- Hahnemühle Akademie Watercolor Book - vesivärilehtiö
- Hahnemühle Grey Book - harmaa luonnoslehtiö
- Iso valikoima Pigma Micron - tusseja


Viimeisimmältä Tampereen vierailultani mukaan tarttui Polychromosien lisäksiä myös
VanGogh - akvarellituubeja sekä Hahnemühlen Akademie Watercolour - lehtiö.


Käyttämällä ja tukemalla paikallisia, kotimaisia yrityksiä emme tue ainoastaan heitä vaan vähennämme myös logistiikasta aiheutuvaa kuormitusta. Polychromos yksittäissävyt maksavat Arteljeessa 2€/kpl. Ne ovat vain 10 senttiä kalliimpia kuin esim. Briteissä. Kuljetus Tampereelta esim. tänne Sieviin on huomattavasti helpompi ja vähemmän kuormittavampi vaihtoehto kuin se, että tuotteet tilaisi Briteistä asti.

Joten hopi hopi, ostoksille siitä 😉

tiistai 17. heinäkuuta 2018

Kalakeitto kaurakermasta

Tuossa aikoja sitten ruokavaliopostailujen yhteydessä lupasin julkaista joskus käyttämiäni reseptejä, joten olisikohan jo pikkuhiljaa aika ryhtyä tuumasta toimeen 😂 Pyrin ruuanlaitossani siihen etten käytä punaista lihaa enkä maitotuotteita. Tosin joissakin tuotteissa tulee aina olemaan maitojäämiä kuten tämän reseptin kalaliemikuutiossa.

Tämä resepti pohjautuu Valion - sivuilta löytämääni reseptiin: https://www.valio.fi/reseptit/yrtti-siikakeitto/

Omassa, tuunatussa versiossani olen paksuntanut lientä sillä omasta mielestäni kalakeiton ei kuulu olla vetistä. Olen myös korvannut siian kalakuutioilla (seitiä) ja maidon ja kerman sijasta käytän kaurakermaa sekä hiukan vettä.


Kalakeitto kaurakermasta

(2-3 annosta) Resepti ei ole 100% maidoton kalaliemikuution vuoksi!

- 1 kalaliemikuutio
- 2dl vettä
- 4dl Planti kaurakermaa (yrtti)
- kalakuutioita (Pirkka kuutiot ovat MSC - sertifioituja)
- 4 perunaa
- 1 porkkana
- selleriä
- (purjoa tai nippusipulia)
- tilliä
- maustepippuria
- suolaa


1. Pese, kuori ja pilko kasvikset valmiiksi. Ota kalakuutiot sulamaan. Itse käytän kalaa yleensä vajaan paketin, mutta voit toki laittaa koko paketin jos siltä tuntuu.

2. Laita kattilaan 2dl vettä, 4dl kermaa sekä kalaliemikuutio. Kuumenna kiehuvaksi. Itse laitan tässä välissä seokseen maustepippurit ja suolaa maun mukaan.

3. Lisää kiehuvaan seokseen perunat, porkkana sekä selleri. Anna kiehua hiljakseen 10min. VAHDI KATTILAA! Liian kuuma kerma kiehahtaa iloisesti ulos kattilasta jos sitä ei välillä sekoita.

4. Lisää kohmeiset kalapalat seokseen sekä purjo/sipuli. Purjo/sipuli ei ole mielestäni pakollista. Toki siitä tulee kiva, luonnollinen lisä keittoon kuin keittoon, mutta etenkin purjo tuppaa minulla jäämään jääkappiin, kun en oikein muuhun sitä käytä. Kesällä ostankin mieluummin nippu- eli kesäsipulia koska sitä voi huitaista myös salaattiin.

5. Keittele vielä hiljakseen n.10min kunnes kalapalat ovat kypsiä.

6. Tarjoile ruisleivän, kasvirasvalevitteen, kalkkunasiivujen sekä kaurajuoman kera. Keitto saattaa olla väriltään hieman vihreänharmaata. Tämä kuuluu ihan asiaan koska keittoon on laitettu kaurakermaa. Älä siis turhaan säikähdä :)



keskiviikko 11. heinäkuuta 2018

Taideshoppailun ABC

Aika on vierähtänyt suurimmaksi osaksi tien päällä näin loman aikana, joten mitään uutta varsinaista taidejuttua ei ole tarjolla, mutta ajattelin tehdä postauksen aiheesta, joka tulee yllättävän usein esiin eri sivustoilla: Taidetarvikkeiden ostaminen.

Usein kuulee kommentteja tyyliin:
- Ompa sulla paljon kaikkea.
- Nää oli varmaan tosi kalliit.
- Olispa mullakin varaa näihin.
- Voi kun mäkin tietäisin mistä näitä saa.

Anteeksi, jos olen vähän mulkero, mutta:


Visa vinkuu

Elämme hienoa, kansainvälistä aikaa. Rahasta eroon pääseminen on helpompaa kuin koskaan, myös ulkomailla. Ennen nettimaksamiseen vaadittiin virallinen luottokortti ja muistan vielä ajan kun jouduin hakemaan Anttilasta peliaikakortteja World of Warcraftiin (2007), koska Nordean Visa Electronillani ei voinut maksaa netissä suoraan Blizzardin sivustolle. Eipä muuten ole Anttilaakaan enää. Maailma muuttuu Eskoseni.

Nykyään homman nimi on aivan eri. Jos kirjaudut verkkopankin kortit - osioon, siellä jossain pitäisi olla valittavana kortin käyttöalue. Näin ainakin Nordeassa ja nyt sittemmin S-Pankissa. Ja ei ole siis mitään väliä onko Credit, Debit tai Electron. Kunhan sinulla on Visa niin Visa kuin Visa.

Onneksi olkoon, jos valitsit käyttöalueeksi Euroopan tai koko maailman, pääset nyt rahoistasi eroon myös ulkomailla.

Mutta mutta, järki käteen. Ihan mihin tahansa ei kortin kanssa kannata tietenkään lähteä. Tarkista aina, että kukin sivusto on tunnettu ja luotettu. Amazonin sivut ovat aina luotettavia, tosin ota huomioon että siellä toimivat eri myyjät. Tutki ja lue myyjien saamia arvosteluja. Itse sain todella hyvää palvelua Amazonilta ja myyjältä kun yksi kirja oli hukassa. Rahat palautettiin minulle takaisin, kun kirjaa ei kuulunut, mutta kun kirja saapuikin viiveellä, veloitus tehtiin kortiltani uudestaan pienen kommunikaatiokatkoksen jälkeen. Loppupeleissä kaikki olivat tyytyväisiä ja palvelu oli parempaa kuin mitä olisin koskaan voinut edes kuvitella. Ja tosiaan paino sanalla Amazonin sivut sillä Amazon ei ole sama kuin USA vaan Amazonilla on myös esim Britti (Amazon.uk) ja Saksa (Amazon.de) - versiot.

Sivuhuomautus: Tarkista aina tiliote. Jos käyttämäsi sivusto ei ole ilmoittanut valuuttaa euroina, tarkista että summa täsmää (valuuttoja voit käännellä Googlella). Ota myös huomioon termi nimeltä 'katevaraus'. Jotkin sivustot varaavat summan kortiltasi ja veloittavat sen loppuun vasta kun tuote on postitettu. Niinikään, jos maksussa tapahtuu häiriö, kortillesi saatetaan tehdä katevaraus, mutta jos maksu ei toteudu, summa palautuu tilillesi muutaman viikon kuluessa. Näin saattaa käydä, jos sivusto käyttää jotain sellaista varmennusta joka ei mene Suomen pankeissa läpi. Itselläni näin kävi artistpapers.co.uk - sivuston kanssa.

Jackson's Art Supplies on myös erittäin tunnettu ja tykätty sivusto, jota itse käytän jatkuvasti. Halvat hinnat, todella laaja valikoima, valuutan voit vaihtaa euroiksi oikealta yläreunasta ja heillä on myös alennuskäytäntö postimaksujen suhteen, joka tosin riippuu postitettavasta tavarasta. Itse tilasin hiljattain tuotteita, joita ei voi säännösten takia postittaa kuin 'tiepakettina' jolloin postimaksut pomppasivat 21 euroon. Tosin nakkasin tilaukseen samalla sellaisia tuotteita, jotka olisin joutunut tilaamaan kahdesta eri suomalaisliikkeestä joten siinä mielessä ei kirpaissut niin pahasti.

Pienenä sivuvertauksena, näin meillä Suomessa: Kun olin itse vielä postillisessa kaupassa töissä (2012) 1.luokan postimerkki maksoi 75 senttiä. Postimerkin nykyinen hinta on 1,50€. Repikää siitä. Yksityisen ihmisen lähettämä Numerolla - paketti maksaa 8,60€ 2kg asti.

Tilasin kerran myös paperia ArtDiscount.uk - sivustolta, josta taisinkin tehdä aiemmin pienen postauksen: http://mmartlife.blogspot.com/2017/07/art-discountuk.html

Silloinen tilaukseni ArtDiscount.uk - sivustolta.

Tutki, laske, vertaa

Siinä ei ole mitään omituista, että selailet taidetarvikeliikkeitä laskimen kanssa. Sanoisin, että se on suhteellisen normaalia. Järkevää ainakin.

Ihan ensimmäisena kannattaa tsekata suomalaiset taidetarvikeliikkeet ja käydä läpi valikoima ja postikulut. Tässä lista niistä liikkeistä, joita on tullut itse käytettyä enemmän:

- Tempera
- KonstaShop
- Itäisen Kadun Kehystämö
- Kärkkäinen

Noita löytyy enemmänkin, mutta itse käytän näitä eniten. Temperalta saan Caran D'Achen Luminance - kyniä, Caran D'Achen blendereitä sekä hiljattain huomasin, että myyvät nykyään myös Rembrandtin vesivärejä!!!  Konstashopista saa kaikenlaista kivaa. Itse bongasin sieltä Pebeon maskikynän. Myös piirustusalustani on Konstashopista. Itäisen Kadun Kehystämöltä tilasin Winsor & Newtonin - fiksatiivia huimaan hintaan 12,50€. Tätä kannattaa tilata kerrallaan vähintään 2 putelia ihan puhtaasti tuon hinnan takia. Halpaa, siis. Kärkkäiseltä taas tarttuu käteen mitä milloinkin. Ohimennen tullut ostettua papereita, etenkin Paperipisteen - vesiväripaperia luonnosteluun sekä halvempia siveltimiä.



Luottofiksatiivini, jota saan Suomesta.

Siinä oikeastaan tulikin sitten ne, mitä Suomesta tilailen. Paperit, Polychromos - kynät ja muut vähänkään erikoisemmat tavarat menevätkin sitten Suomen rajojen ulkopuolella. Puhtaasti hintojen ja valikoiman takia. Paperivalikoima Suomessa ei ole hyvä. Anteeksi nyt vaan, mutta ei vain ole. Etenkin vesiväripapereissa tulee usein vastaan se omituinen ongelma, että lähes kaikki paperit ovat puolikarkeita (cold press). Itse käytän kuumaprässättyä (hot press). Ja se kuumaprässätty paperi, mitä Suomesta löytyy, on usein just sitä kallista (Arches, Saunders Waterford, Fabriano Artistico etc.) ja kun siihen vielä lyödään 'asut Suomessa' - lisä niin siinä onkin yhtäkkiä yhdelle paperipinolle melkoinen hinta.

Suomessa on paljon tarjolla suosituimpia tusinamerkkejä mitä en itse oikein fanita. Canson, Fabriano ja suomalaiset paperit joissa ei yleensä edes lue, että onko paperi edes happovapaata. Vink vink. Siis Cansonin Moulin Du Roy on oikeasti hyvää paperia ja Montval on todella hyvä aloittelijan paperi. Samaten Fabrianolla on laadukkaita papereita, mutta heidän papereidensa pintarakenne muuttui hiljattain, joten itse lakkasin käyttämästä Fabrianoa. Archesia saa niinikään vähän jokapaikasta, mutta ah, se hinta. Ja on muutenkin gelatiinipäällystettyä, joten ei kiitos.

Jacksonsilla paperit ovat jo lähtöhinnaltaan paljon halvempia. Kun tilauksen hinta lähenee 60€, postimaksut tippuvat. Nykyään alin taksa on ilmeisesti n. 7€. Verrattuna Suomen taksoihin, tämä ei paljoa päätä huimaa. Saat halpojen hintojen ansiosta huomattavasti enemmän paperia ja voit samalla tilata jotain eksoottisempaa, jota et välttämättä Suomesta saa. Jackson's myös tarjoaa paperiarkkien leikkauspalvelun. Paperit leikataan sinulle valmiiksi joko puoliksi tai sitten neljäsosaan. Lähtökoko arkeille on 56 x 76cm (22 x 30 tuumina).

Jacksonsin paperivalikoima on huima. Itse olen tilaillut vähän eksoottisempia juttuja kuten Hahnemüihlen papereita, Strathmoren papereita sekä vähän laadukkaampia luonnoskirjoja. Hiljattain julkaistu Stonehenge Aqua kuumottaa kovasti, mutta komeroni on sen verran täynnä paperia, että taidan pitää kukkaronnyörit kiinni tovin verran.

Jackson'sin paperivalikoima on hyvin laaja. Näistä papereista ensimmäinen, Hahnemühle Bamboo, on ainut mitä saat Suomesta suhteellisen helposti, mutta hinta on suolainen.



Jacksonsilta saa myös Polychromos - kyniä yksittäisinä sävyinä. En edelleenkään ole löytänyt näitä Suomesta. Tilasin myös vesivärini täältä, koska silloin niitä ei vielä saanut Suomesta kovin luotettavasti. Tässä hiljattain huomasin, että Rembrandt yksittäisvärit ovat rantautuneet Temperaan. Hieno homma.


Faber Castell Polychromos. 120 - värin setin ostin Verkkokauppa.com:ista, mutta yksittäissävyinä et näitä saa Suomesta.



Myös siveltimet tilasin täältä, sillä en käytä luonnonkarvaa. Synteettisiä siveltimiä saa Suomesta yllättävän vähän ja niiden laatu on usein vähän kyseenalainen. Halusin tunnettuja, laadukkaita siveltimiä järkevään hintaan.. ProArte Prolene Plus ja Escoda Perla - siveltimiä löytyy sivellinsalkustani eniten. Myös Escoda Ultimo Mop löytyy, mutta tämä ei ollut mikään halpa.


Eniten käyttämäni siveltimet. Kaikki 100% synteettisiä.

Jackson'sin tilauksissa voi nyrkkisääntönä käyttää sitä, että tilaat aina niin paljon tavaraa kuin tarvitset. Jos tarvitset vaikkapa uusia kyniä, voit samalla miettiä tarvitko lisää paperia tai vaikkapa jotain extra sälää. Fiksatiiveissa, tärpäteissä yms. kannattaa ottaa huomioon että turvallisuussäännösten vuoksi niitä ei toimiteta muutenkuin tiepakettina (road parcel only) ja tämä maksaa sen 21€.

Joten tässä tapauksessa kannattaa tsekata, saatko Suomesta tarvittavat fiksatiivit, liuottimet yms. Itse pidän kiinni Winsor & Newton fiksatiivistani juurikin tästä syystä. Toki jokin myrkytön ja luontoystävällinen vaihtoehto olisi pähee, mutta jokin järki tässäkin asiassa. Fiksatiivia kuluu kuitenkin aika paljon.

Itseäni kiinostaa Brush and Pencil - merkin Titanium White - aine, jolla tehdään värikynätöihin valkoisia yksityiskohtia. Akryyli- , guassi- ja mustemaalit kun saattavat haalentua tai jopa pudota pois värikynäkerrosten päältä. Titanium White - tuote on tarkoitettu juurikin värikynäkerrosten päälle käytettäväksi. Valitettavasti tämä puuteri pitää kuitenkin sekoittaa kynsilakkamaiseen Touch Up Texture - seokseen, jota ei saa kuin tiepakettina. Näissä tapauksissa ratkaisu onkin se, että tilaat varastoon täyteen kerralla. Jos joudut käyttämään 20€ postimaksut vuodessa siihen että ostat tätä yhtä tuotetta heti kunnolla, niin ei luulisi varojen loppuvat.


Näitä kivoja pikku puteleita saat tilattua normaalisti, mutta fiksatiivit ja kynsilakkamainen Touch Up Texture - vaativat erikoiskuljetusta.

Tästä vielä sen verran, että yritä ajoittaa herkkien tuotteiden tilaaminen talven ulkopuolelle. Tyhmä kun olin, tilasin maskikynän Jacksonsilta talviaikaan. No sehän jäätyi postilaatikkoon. Et semmosta. Ulkomaanpaketeissa ON kotiinkuljetus jo ihan perussääntönä, mutta pari kertaa pienempi toimitus on pätkästy postilaatikkoon. Toisaalta ihan ymmärrettävää. Tavarankuljettajat ovat usein aika lujalla. Eli vähän ymmärrystä ennenkö aletaan haukkumaan.


Onko merkillä väliä?

Onko siis merkillä väliä? On, mutta vähän samaan tapaan kuin autoissa. Ei tarvi heti mennä ja ostaa Mersua kun Toyotallakin pääsee (vaikka jos multa kysytään: Toyota >>>>> kaikki muut ). Toyota ei ole korkean profiilin auto, mutta se on halpa, kestävä ja myös halpa huoltaa.

Jos lueskelet paljon tuotesuositteluja netistä tai jos vaikkapa kyselet jollain keskustelupalstalla siitä, että mikä on 'paras' merkki tai tuote, saatat törmätä usein vaikkapa Arches - vesiväripaperiin, PanPastel - pastelleihin tai vaikkapa Schminke - vesiväreihin.

Tässä dataa Suomesta:
- Arches 56x76cm paperiarkki, kuumaprässätty: 7,80€ (taidetarvike.fi)
- PanPastel 20 värin pakkaukset, erilaisia: 125€ (KonstaShop)
- Schminke Horadam - vesivärit 24 kokonappia: 129,90€ (Tempera)

Tässä dataa Jackson'silta:
- Arches 56x76cm paperiarkki, kuumaprässätty: 5,99€
- PanPastel 20 värin pakkaukset, erilaisia: 132,17€
- Schminke Horadam - vesivärit 24 puolinappia: 120,80€

Kuten huomaat, hinnat vaihtelevat villisti. Kaikki ei myöskään ole aina halvempaa Briteissä. Tutki, laske,vertaa! Vertaillaampa sitten huvin vuoksi vastaavia, halvempia tuotteita. Suomen datan jätän väliin, koska mitään näistä en Suomesta tilaisi muutenkaan.

Tässä dataa Jackson'silta:
- Canson Moulin DuRoy 56x76cm paperiarkki, kuumaprässätty: 3,73€
- Rembrandt kuivapastellit, kokopuikot, 30 väriä: 55,35€
- Royal Talens Rembrandt - vesivärit, 48 puolinappia: 141,21€ (LOL)

Jep jep. Toki tässäkin: Tutki, laske,vertaa! Esim. Rembrandtin - vesivärien pienemmät setit ovat yllättävän kalliita verrattuna tuohon huimaan 48 värin settiin. Itse ostin tuon setin, koska se tuntui järkevimmältä vaihtoehdolta. Toki kokonapit ovat aina 2 kertaa suurempia kuin puolinapit, mutta tälläkään ei mielestäni ole maailmaamullistavaa vaikutusta. Vesiväriä ei kuitenkaan kulu niin järkyttävästi, ellet maalaa seinänkokoisia tauluja.

Pastellien suhteen taas PanPastellit ovat toki ihan oma lukunsa ja täysin erilaisia kuin viralliset liidut. Mutta jos ylenpäätään haluaa pastelleja kokeilla niin eikait sitä nyt herranjumala sentään mennä ostamaan heti päälle 100€ settiä. Suomestakin saa suurinpiirtein samaan hintaluokkaan Rembrandtin pastellisettejä myös 1/2 puikkoina, jotka eivät maksa juuri mitään.

Paperipuoli puhuu puolestaan. Vertaile aina arkkien ja lehtiöiden hintaeroja. Joitain papereita ei edes saa arkkeina. Mutta lehtiöidenkään ei tarvitse olla kalliita. Tässä muutama esimerkki Jackson'silta:

- Hahnemühle Anniversary, kaksipuolinen vesiväripaperi (sileä/puolikarkea), 425gsm, 24x32cm, 15 paperia: 10,28€
- Strathmore Mixed Media - sekatekniikkapaperi, 300gsm, 9x12 tuumaa, 15 paperia: 12,43€
- Strahmore Bristol Vellum 300 Series - piirustuspaperi, 270gsm, 9x12 tuumaa, 20 paperia: 9,72€
- Hahnemühle Nostalgie - piirustuspaperi, 190gsm, A4, 50 (!!!) paperia: 9,72€

Jos vertaamme lehtiöiden hintaa arkkien hintaan niin yksi arkki leikattuna = 4 x 29x38cm kokoista paperia. Eli jos ostamme 5 arkkia, saamme 20 paperia, jotka ovat A4 ja A3 koon välissä. Canson Moulin DuRoylle tulisi hintaa 18,56€/20 paperia (liimattu lehtiö tuumakoossa = 25,42€). Archesille taas tulisi hintaa huimat 29,95€/20 paperia (liimattu lehtiö tuumakoossa = 32,76€). Suomessa hintaa tulisi huimat 39€/20 paperia enkä tiedä saako Suomesta edes leikkauspalvelua. Ainakaan ilman lisämaksua.


En tarvitse Schminkejä. Rembrandtini ovat palvelleet minua enemmän kuin hyvin.

Kilauta kaverille!

Ulkomailta tilatessa on aina kätevää, jos saat tehtyä kimppatilauksia jonkun kanssa. Etenkin Jackson'silta tilatessa postikulut pienenee hinnan mukaan, joten mitä enemmän tavaraa, sen parempi. Ja jos halutaan tilata jotain joka vaatii tuon tiepaketin niin 20€ postimaksut puoliksi maksettuna on aina mukavempi.

Jos itse ei omaa hyvää englanninkielentaitoa, niin on hyvä nykäistä hihasta kaveria tai sukulaista jolla tuo taito on. Periaatteessa englanninkieltä ei niin hirveästi tarvitse puhtaaseen osteluun, mutta jos etsiskelet hyviä tuotteita tai vaikka haluat tuon paperinleikkauspalvelun, niin nämä asiat menee helposti ohi jos et osaa kieltä. Voit toki Googlata suomeksi tietoa esim. Strathmoren papereista tai Rembrandt vesiväreistä, mutta älä ylläty jos saaliisi jää kovin köyhäksi.


Siinäpä vähän rekvisiittaa shoppailuun :) Ei tämä ilmaista touhua ole, mutta ei tämän myöskään mitään kallista tarvi olla. Järki käteen ja Googleen siitä. Laskintakaan ei enää erikseen tarvi kun älypuhelimesta löytyy. Rohkeasti vaan.

lauantai 30. kesäkuuta 2018

Cultivator's hiusväri

Kesäloman alkaessa sain jostain hirveän hingun värjätä hiukset. Muistelin, että mulla oli ollut joskus opiskeluaikoina punertavat hiukset ja ainakin vanhojen kuvien perusteella se passasi aika hyvin. En kuitenkaan halunnut lämminsävyistä punaa tällä kertaa vaan kaipailin jotain vähän tummempaa, ehkä jopa viininpunaista.

Ajatus myrkynhajuisista kaupanväreistä ei kuitenkaan kiinostanut ja kampaamovärjäys pitkille hiuksille ei ole ilmaista puuhaa. Muutenkin halusin ehkä enemmän sävytystä kuin varsinaista, radikaalia värjäystä.

Muistin joskus lukeneeni kasviväreistä eli hennasta. Törmäsin tätä kautta Cultivator'sin paljon kehuttuihin hiusväreihin. Ainakin arvostelut olivat päätähuimaavan huikeita. Silti vähän epäilytti, että voiko muka kasviväri tarttua noin hyvin. Etenkin mun lasimaisilla hiuksilla on vähän ikävä historia värien tarttumisen ja pysymisen suhteen. Ja vaikka väri tarttuiskin, juurikasvu on jäätävä. Väri tarvisi vähintäänkin ajoittaista päivitystä juurikasvun suhteen eikä ajatus hiusten jatkuvasta polttamisesta oikein kiinosta.

Cultivator'sia löytyi kuin tilauksesta Ylivieskan Kärkkäiseltä. Yhdellä paketilla hintaa 14,80€. Yhdessä paketissa on 4 väripulveripussia.


Tässä pakkaus. Jos tuntuu ettei näitä löydy muiden hiusvärien seasta hyllystä niin kannattaa vilkaista luonnontuote - puolelta. Siellä nämä sijaitsivat Kärkkäiselläkin.

Ohjeen mukaan väriä käytetään 1 pussi lyhyille hiuksille, 2 pussia keskipitkille hiuksille, 3 pussia pitkille hiuksille ja 4 pussia todella pitkille hiuksille. Itse sekoittelin 3 pussin verran. 1 pussi väriä sekoitetaan 100ml (eli siis 1dl) vettä. Tätä tietoa ei ihme kyllä netistä tuntunut löytyvän niin sitten millään, mutta lukee pakkauksen englanninkielisessä ohjeessa. Sekoitin värijauheen syvään posliinilautaseen. Yhteen lautaseen sain sekoitettua 2 pussia kerrallaan niin ettei tahna alkanut valua reunojen yli. Tahna haisee vahvasti ruoholle. Haju saattaa tuntua ensin hiukan villille, mutta mietipä haisisiko vetyperoksidi paremmalle.

Tahnan määrä tuntui vähän ylilyönniltä sillä tahnaa oli päässä lopulta aika paljon, mutta sain paineltua ja survottua tahnaa kyllä aika hyvin myös hiusten juureen sekä alla lojuviin niska- ja ohimohiuksiin. Nämä jäävät kotivärjäyksessä usein vähän liian vähälle huomiolle ja lopputuloksesta tulee epätasainen. Pitkien hiusten värjääminen itse ja yksikseen on muutenkin vähän akrobatianumero.

Pakkauksessa tulee mukana myös kertakäyttöhanskat ja hiusmyssy. Itse olin sen verran täpinöissä, että aloin lätkiä väriä tukkaan paljain käsin 😂 Mutta eipä tuossa mitenkään käynyt, koska kyseessä on myrkytön kasviväri. Kädet oli vaan aika punaiset värjäyksen jälkeen ja kynsissä oleva kynnenkovettajalakka sai kauniin vaaleanpunaisen vivahteen.

Kun tahna on levitetty huolellisesti, hiukset kerätään myssyn sisään ja värin annetaan vaikuttaa 30-90 minuuttia. Itse pidin myssyä täydet 90 minuuttia, koska lasimaiset hiukseni tuppaavat tekemään mitä itse huvittaa eivätkä kotivärit tahdo tarttua kunnolla.

Hiukset pestään värjäyksen jälkeen lämpimällä vedellä. Eli ei shampoolla eikä muillakaan aineilla. Itse jouduin huuhtelemaan hiuksiani aika kauan. Väriä saattaa tihkua hiuksista vielä huuhtelunkin jälkeen joten en suosittele valkoista pyyhettä enkä myöskään valkoisia vaatteita käytettäväksi heti värjäyksen jälkeen.

Värjäyksen jälkeen hiuksia ei pestä 2 vuorokauteen sillä väri syvenee tuona aikana yhä. Oma värini lähti liikkeelle turhankin lämpimän punaisesta sävystä, mutta tuon parin päivän aikana väri tummui ja viileni paljon luonnollisemmaksi. Hiukset tuntuivat tuon parin päivän aikana vähän oudoilta ja pörröisiltä, mutta eivät varsinaisesti likaisilta. Hiuksissa oli kuitenkin selvä ruohonhaju, joka tuntui selvästi etenkin jos hiukset pikkasenkaan kastuivat. Pidin hiuksia letillä tuon parin päivän ajan. Lyhyiden hiusten kanssa tämä on tietty mahdotonta. Suosittelenkin hoitamaan värjäyksen silloin kun hiusten ei tarvitse olla ihan tip top.

Kun vihdoin pääsin pesemään hiukset shampoolla ja hoitoaineella, lopputulos oli todella kaunis. Väri oli juuri sellainen kuin halusinkin ja hiukset olivat hyvin hoidetut ja terveen näköiset. Oma luonnollinen hiusvärini on tummahko ruskea, joten siihen nähden tämä väri tarttui todella hyvin.

Tästä lähdettiin liikkeelle. Luonnollinen värini on tummanruskea, väriltään melko neutraali. Ehkä kuitenkin enemmän viileänsävyinen kuin lämmin. Toukokuun auringonpaiste tuntui vähän kurittavan hiuksia ja niissä oli outo, harmahtava vivahde koko alkukesän.
Pyrin ottamaan edes jokseenkin samantyyppisen kuvan. Tässä tosin valaistus on hieman huonompi kun ilma meni niin sateiseksi. Väri on selvästi punaisempi ja syvempi.

Väri on käynyt nyt läpi muutamat pesut ja saunomiset enkä ole juuri huomannut mitään haalistumista. Tykkään värin luonnollisuudesta. Sen sijaan että se istuisi päässä kuin värikypärä, se reagoi vahvasti eri valaistukseen kuten luonnollisen värin kuuluukin. Tänään pääsin vähän kuvailemaan hiuksia mukavan pilvisessä säässä.

Luonnonvalossa punaisuus tulee paljon paremmin esiin, mutta se ei silti ole liian räikeä.

Takaapäin otetussa kuvassa näkyy, miten tasaisesti väri on levittynyt hiuksiin. Juuressa näkyvä tummuus johtunee lähinnä hiuslakasta, jota suihkutan aina jakaukseen. Ja luonnollisestihan alimmat hiukset ovat aina varjossa. Latvat liikkuvat sen verran vapaammin, että ne näyttävät vaaleammilta. Tuulesta temmattu kuva näyttää myös sen, että hiukset ovat hyväkuntoiset. Törmäsin vain valitettavasti taas parturiin joka leikkasi latvat saksilla. Lasimaisissa hiuksissa leikkausjälki näkyy tosi rumasti 😡

Hyvä puoli tässä on myös se, että minulla on edelleen 1 pussi väriä käyttämättä. Jos vaikka juurikasvu alkaa vaivata, voin värjätä sen tuolla ylimääräisellä pussilla. Jos taas tuntuu, että väri alkaa haalistua, voin surutta ostaa uuden paketin ja toistaa värjäyksen sillä hius ei vaurioidu. Päinvastoin.

Suosittelen tätä tuotetta kaikille, joita kotivärjäys ja hiusten sävyttäminen kiinostaa. Eri värejä voi myös sekoittaa keskenään. Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon se, että kasviväreillä ei voi vaalentaa hiusta. Värivalikoimasta löytyy myös neutraalihko Cassia - sävy joka on tarkoitettu nykyistä hiusväriä vahvistavaksi ja tasoittavaksi sävyksi. Se tuo hiuksiin korkeintaan aavistuksen lämmintä sävyä. Jos ei heti kerralla uskalla lähteä väriä muuttamaan, voi kokeilla Cassiaa.

keskiviikko 20. kesäkuuta 2018

Meikkipussilla

Kirjoittelin kaaaaauan sitten luonnonkosmetiikasta (tässä vanha kirjoitus). Luonnonkosmetiikkaa käytän edelleen, mutta pienen alkuhaparoinnin ja turhan panikoinnin jälkeen tottumukseni ovat hieman asettuneet. Tässä katsaus nykyiseen meikkipussin sisältöön.

Puhdistus

Aamulla pesen kasvot pelkällä vedellä. Edelleen. Sen verran sain ihoanalyysistani irti, että aamuisin kasvoilla ei ole oikein mitään sellaista, joka vaatisi hirveää ainemäärää ja hinkkausta. Ilmeisesti kasvojen aamupesu ei edes ole välttämättä tarpeen, mutta itse olen ottanut sen tavaksi jo virkistyksen ja heräämisenkin takia. Käytän mielellään viileää vettä. Aamuvuoroon lähtiessä lähes jääkylmä vesi tulee joskus tarpeeseen 😂

Iltapesuun ja meikinpoistoon käytin pitkän aikaa Laveran Gentle Cleansing Milkiä. Vaihdoin Laveran Basis Sensitiv Cleansing Milk 2in1 - tuotteen tuohon toiseen koska sitä oli saatavilla Ylivieskan Kärkkäisellä joka sijaitsee 20km ajomatkan päässä. Heh. Tuota 2in1 - tuotetta piti tilata aina Ruohonjuuri - verkkokaupasta. Muistaakseni saa myös Sokokselta, mutta verkkokaupasta kuitenkin.

Nyt muutaman päivän olen kuitenkin käyttänyt Mossan Cleaning Creme-Moussea. Laverassa alkoi keljuttamaan pieni koko ja tympeä pullo. Tämä Mossan puteli on paljon isompi ja sisältää pumppupullon (JES!). Ja siis nää Mossan tuotteet on niiiiin ihania muutenkin. Tuoksu, koostumus, kaikki! Mossan tuotteita on saatavilla Kärkkäisellä sekä Emotion - liikkeissä.

Omasta mielestäni Mossa tekee ihostani puhtaamman ja se poistaa ripsarin paljon tehokkaammin, joten ei tarvitse hirveästi hangata. Ihoni ehkä kuivahtaa hieman pesun jälkeen, mutta minulla on muutenkin tapana rasvata iho suihkun jälkeen ASAP.

Kasvovesien saatika kookosöljyn kanssa en enää leiki Saatan sipaista kookosöljyä joskus hiuksiin naamioksi tai sitten käsiin yöksi hanskojen kera.

Olen alkanut ottamaan tavaksi sen, että pesen meikit pois kun tulen töistä. Siis vaikka tulisin aamu- tai välivuorosta. Iho tuntuu edelleen ärtyneeltä töiden jälkeen ja viimeaikoina minulla on ollut aina vähän sellainen tunne, että naama on ikäänkuin likainen töiden jälkeen. Ja miksipä ei olisi kaiken sen pölyn ja muiden hiukkasten keskellä. Ja onhan työmeikkikin paikoillaan kasvoilla sen 4-9 tuntia joten kyllähän tuon joutaa pestä jo pois.

Punastelu on ehkä hieman rauhoittunut, mutta se on läsnä edelleen. En ole kuitenkaan enää panikoinut siitä. Koitan vain hoitaa ihoani hellästi ja suurimmaksi osaksi annan sen vaan olla ja rauhoittua töiden jälkeen. Kesä tuntuu auttavan ihoon myös kun mitään hirveitä lämpötilavaihteluita ei tule koko aikaa.

Lavera Gentle Cleansing Milk sekä Mossa Cleaning Creme Mousse.


Kosteutus

Kosteuttamisrutiinini on myös tasaantunut aika paljon. Loppujen lopuksi iholle tuntuu olevan tärkeintä se, ettei siihen läträtä lukuisia eri tuotteita ja ihon annetaan muutenkin olla rauhassa ilman jatkuvaa rassaamista ja hinkkaamista.

Aamuisin laitan ensin nenälle ja poskille Biofficina Toscanan Balancing Facial - seerumia, joka rauhoittaa ja kosteuttaa ihoa. Mielestäni tämä seerumi rauhoittaa kivasti etenkin nenän punastelua. Ei heti sillä sekunnilla, mutta muutamassa minuuttissa iho lakkaa polttelemasta ja punaisuuskin lähtee kunhan vain jaksaa ootella. Tosin naamani lehahtelee vain töiden jälkeen.

Silmänympärysvoiteena käytän Martina Gebhardtin Eye Care Creamia. Tämä on edullinen ja kiva pieni puteli ja tosiaankin kosteuttaa. En ole hirveästi viitsinyt vetää kilareita silmänympärysvoiteesta. Silmäni ovat syvällä päässä ja siitä tulee pakostakin tummat, varjostuneet silmänaluset. Minkäs mahdat. Kunhan silmänympärykset vaan kosteutetaan siinä missä muutkin kasvon alueet.

Nämä kaksi edellä mainittua löytyivät Ecco Verden - suomenkielisestä verkkokaupasta.

Yövoiteena olen käyttänyt Weledan Baby Derma valkomalva - voidetta. Nimestäkin voi päätellä, että tämä on tosiaankin vauvojen iholle suunniteltu tuote, mutta se on tarkoitettu myös kuivalle ja herkälle iholle. Se rauhoittaa ja suojaa. Voide kosteuttaa kyllä selvästi, mutta se ei kuitenkaan ole raskas ja tahmea.

Tätä voidetta löytyy esim. Ruohonjuuri - verkkokaupasta, mutta itse tilaan Ecco Verdeltä koska on siellä niin paljon halvempaa.

Bioficcina Toscana Balancing Facial - seerumi, Martina Gebhardt Eye Care Cream sekä Weledan Baby Derma - voide. Das ist Weisse Malve. Saksankielen taito: nolla.


Meikki

Meikkaamisessa on tapahtunut se iso muutos, että olen ruvennut käyttämään pohjustusvoiteita ja siirtynyt takaisin nestemäiseen meikkivoiteeseen. Tämä siksi, että aloin yhtäkkiä huomaamaan, että ennen käyttämäni ja hehkuttamani mineraalimeikkipohja näytti todella oudolta läheltä tarkastelunta. Se ikäänkuin asettui ihohuokosiin vaikka sen ei nimenomaan pitäisi sitä tehdä. Kaukaa vaikutelma oli tosi siisti, mutta lähempää tarkastelunta näytti kuin jokaikinen ihohuokonen olisi ollut näkyvillä. Muutenkin pensselöintiin ja tupsutteluun alkoi mennä hermo.

Ecco-Verde:n suomenkielisestä kaupasta bongasin Pure Bion primerit rasvaiselle iholle sekä silmänympäryksille. Tykkään todella paljon. Etenkin tuo varsinainen primer on ehkä ensimmäinen primer koskaan, joka tuntuu tekevän jotain. Koostumus on oudohko ja vähän öljymäinen, mutta öljyiseksi se ei ihoa tee. Ei todellakaan. Päinvastoin. Lopputulos on ihana matta. Ainut primer, joka on päässyt lähelle tätä fiilistä on ollut Lumenen Natural Code CC Color Correcting - primer, mutta ilmeisesti tämän tuotteen valmistus on lopetettu. Siis miksi aina näin?!

Peitevoiteena käytin pitkään Colour Caramelin - peitevoidetta. Siis ihan liian pitkään. Putelit tulisi kuitenkin aina vaihtaa uusiin tietyin väliajoin. Nyt tilasin Pure Bion tuotteiden kanssa samaan aikaan Avrilin peitevoiteen. Ihanan kermainen koostumus ja hoitaa ihan hommansa. Käytän sitä lähinnä kevyesti silmänalusiin, mutta tummia silmänalusia ei tunnu koskaan saavan kokonaan pois. Ja kuten sanoin, itselläni on ainakin silmät melko syvällä päässä (olishan se kauheaa jos ne tippuis) joten tottakai silmien alle jää varjot. Leukafinnien peittämiseen tuo Avril tehosi suorastaan pelottavan hyvin.

Meikkivoiteena minulla on ollut nyt pidemmän aikaa Laveran Natural Liquid Foundation. Tätä sain hakea suoraan Kärkkäiseltä ja löytyy nykyään myös Prismoista. Itse olen ihastunut tähän tuotteeseen todella paljon. Se levittyy ihanan tasaisesti, peittää muttei pakkeloi ja pysyy todella hyvin (pakkauksessa lupaillaan 10h kestoa). Talvella käytin sävyä Ivory Nude, mutta nyt kesäksi ostin astetta tummemman Honey Sand sävyn. Omaan ihoni sävyt sulautuvat tosi hyvin, mutta ihosävyni on sangen kellertävä. En osaa sanoa miten nämä passaavat vaalean, punertavasävyiseen ihoon. Yllättävän usein luonnonkosmetiikan kanssa olen törmännyt valituksiin liian tummista ja kellertävistä sävyistä. Mua se ei haittaa. Kerrankin näin päin 😁

Jos olen lähdössä johonkin vähemmän tärkeään ja eeppiseen juttuun kuten vaikkapa kauppareissulle, sipaisen pohjustuksen päälle Laveran sijasta Mossan Skin Perfector Tinting Moisturiser - BB voidetta. Ja tämäkin tuote on aivan ihana. Tasoittaa ihon sävyä kivasti antaen sille tervettä hehkua, mutta tämä ei kuitenkaan ole mikään varsinainen meikkivoide, joten peittävyys ei ole niin vahva ja ilme jää paljon luonnollisemmaksi. Sopii juuri niihin tilanteisiin, jolloin et jaksa meikata mutta et myöskään halua riipaista itseäsi kylille suoraan seinästä päin.

Meikin kiinnitän We Care Iconin värittömällä mattapuuterilla. En vain ole löytänyt mitään korvaavaa, parempaa, superduperihmeellistä. En oikeasti tajua puuteria. En voisi elää ilman, sillä pitäähän meikki kiinnittää jollain, mutta en näe puutereissa mitään eroa. En sitten mitään. Kunhan se on väritöntä.

Bure Bion pohjustustuotteet, Lavera Natural Liquid Foundation, Avril - peitevoide, Mossa Skin Perfector Tinting Moisturiser sekä We Care Iconin puuteri.


Ripsiin sipaisen edelleen Gosh Rebel Eyes - ripsiväriä. Ei ole luonnonkosmetiikkaa, mutta kuuluu Goshin vegaanilistaan. Ja on edelleen hyvä tuote. Plussaa kumiharjasta. En ole enää vuosiin käyttänyt sitä 'perusharjaa' joka tuntuu sottaavan ripsarin pitkin luomia.

Jos haluan hienostella, saatan sipaista kulmien alle We Care Iconin korostuspuuteria.  Silmät pohjustan Benecosin Natural Eye Shadow Base - nesteellä, jossa on kullanvärinen hohde. Riittää jo ihan sellaisenaankin. Jos nyt haluan hieman väriä niin saatan sipaista Benecosin luomivärien neutraalimpia sävyjä. Sopivat mukavasti myös poskipäille jos haluat vähän punaa. Itse poltin nassuni toukokuun helteiden aikaan joten kivaa luonnollista punaa on omastakin takaa. Hahaa.

Kulmakarvat koreilee edelleen luomuna.

We Care Iconin korostuspuuteri, Benecos - luomiväri, Gosh Rebel Eyes - ripsiväri, Benecos Natural Eye Shadow Base sekä tietokoneen johdot.

Tässäpä nämä. Tuotteet ovat ehkä hieman vähentyneet ja tietyllä tavalla yksinkertaistuneet. Less is more. Myös saatavuus jäytää näissä asioissa jonkin verran, koska etenkin ihonhoito on päivittäinen rutiini. Meikkien kanssa on hieman joustovaraa ja etenkin nuo pohjustustuotteet joudun tilaamaan Ecco-Verdestä, joten tilaan monesti pari putelia kerralla samaa tuotetta. Mutta esim. meikkivoiteen taikka ripsarin suhteen helpottaa paljon kun voi vain hurauttaa kauppaan ja ostaa. Mossan tuotteita aion kokeilla jatkossa enemmän. Tällä hetkellä saan suurimman osan tuotteistani Kärkkäiseltä, Prismasta ja Emotionista. Ja S-Ryhmän kaupoissa kannattaa toki aina muistaa bonukset ja henkilökunta-ale jos siihen sattuu olemaan oikeitettu. Itse ostin tuon Mossan puhdistusvoiteen -20% mobiili alekupongilla, johon tuli vielä HK-ale päälle. Hintaa jäi muistaakseni vähän päälle 8 euroo 😉

Viikon yllättäjä - kynsilakanpoistoaine

Omistan pehmeät ja liuskoittuvat kynnet. Kynteni eivät siis halkeile vaan repeilevät ja liuskoittuvat. En tykkää käyttää kynsilakkaa, mutta kiiltäviä kynnenkovettajia ja aluslakkoja tykkään käyttää aina silloin tällöin. Tykkään kiiltävästä nude - lopputuloksesta eikä kynsinauhojakaan tule nypittyä niin vimmatusti kun kynnet on lakattu.

Kynsilakanpoistoaine on kuitenkin murha-ase kynsilleni. Kynnen pinta kuivuu rajusti ja muutenkin kynnestä tulee hirveän pahoinpidellyn oloinen. Halusin kokeilla mitä luonnonkosmetiikka sanoo asiasta ja nappasin hetken mielijohteesta Kärkkäiseltä mukaani Benecosin kynsilakanpoistoaineen. Ilmeisesti sitrusöljypohjainen. Ja härregud tämä oikeasti toimii! Vaati ehkä hiukan enemmän hankaamista kuin tavallinen poistoaine mutta tämä ei tapa kynsiä. Pikemminkin päinvastoin. Kynnet tuntuivat suorastaan öljytyiltä. Tätä lisää! Ainakin nämä läpinäkyvät lakat lähtee tosi hyvin. En osaa varsinaisesta kynsilakasta sanoa.

Benecos kynsilakanpoistoaine.

On aivan ihana nähdä miten vinhaa vauhtia luonnonkosmetiikka kasvattaa suosiotaan. Ja siis ihan oikeasti, näihin ei mene yhtään sen enempää rahaa kuin tavallisiinkaan, vähän parempiin meikkeihin. Ja samalla iho ja luonto kiittää.

Se pakollinen pärstäkuva. Iho on huomattavasti ruskettuneempi kuin viime kerralla. Pientä palamisen punaisuuttakin näkyy. Tässä minulla on perus arkimeikki (pohjustus + meikkivoide + peitevoide + puuteri). Hieman sipaisin vielä korostuspuuteria poskipäille. Silmissä ei ole kuin aavistus ripsaria. Mielestäni tulos on vieläkin parempi kuin mineraalimeikkipohjan kanssa. Kestää myös lähempää tarkastelua. Huulille sipaisin Hurraw! - sävyttävää kanelihuulirasvaa, mutta jostain syystä se muuttui tässä valossa violettisävyiseksi? Hymy on vähän mitä on. Kaaduin päälle 10v sitten pahasti ja suu otti vähän osumaa :/



maanantai 18. kesäkuuta 2018

Ne pienet piirustusvinkit

Niin paljon kuin vaan rakastankin värittämistä ja maalaamista, piirtämistä minä kauhistelen. Se on ehdottomasti heikoin kohtani taiteilijana. Piirtäminen on siitä vaikea taito, että se vaatii jatkuvaa harjoittelua ja ylläpitoa. Eikä ainoastaan sokeaa, sattumanvaraista harjoittelua vaan suunniteltua ja rakentavaa harjoittelua, jossa kiinnität huomiota tekniikkaan ja siihen miten eri asiat toimivat. Jokainen meistä on erilainen ja oppii eri tavalla, mutta tässä on muutama perusvinkki, jotka ovat auttaneet minua.

 1. Piirrä

Niin paljon kuin se ärsyttääkin, kun taitavammat taitelijat hokevat tätä, se on silti niin totta. Et tule paremmaksi missään, ellet harjoittele. Kokeile seurata piirtämistottumuksiasi vaikkapa kuukauden verran ja kirjoita tuntimäärät ylös. Miten ison luvun saat? Voisiko määrä olla suurempi? Tiedän, että minä itse piirrän ainakin aivan liian vähän. Piirtämisestä lukeminen ei anna sinulle niitä 'ai näinkö se toimii' - hetkiä. Nämä oppii vain käytännön kautta. Osta luonnosvihko ja piirtele siihen. Sinun ei tarvitse näyttää noita piirroksia kenellekkään.


2. Älä rajoita piirtämistä vain yhteen aiheeseen

 Me kaikki erikoistumme johonkin, mutta joskus on hyvä nollata kaikki ja yrittää jotain ihan muuta. En ole itse koskaan piirtänyt ihmisiä, mutta olin jo pidemmän aikaa ollut tosi turhautunut taiteeni ja piirustustaitojeni suhteen joten päätin kääntää homman täysin ylösalaisin ja kokeilin piirtää ihmisten kasvoja valokuvista. Seuravaksi ajattelin kokeilla maisemien piirtämistä, sillä olen jo pidemmän aikaa halunnut opetella tekemään parempia taustoja, mutten ole koskaan oikein harjoitellut itse ympäristöjen ja maisemien piirtämistä.

Asetelmien tekeminen on hyvää vaihtelua ihmisten ja eläinten piirtämiselle. Asetelmien piirtäminen harjoittaa kykyäsi nähdä eri muotoja, kaltevuuksia, eri esineiden kokosuhteita jne. Mallikuva on peräisin WetCanvas Reference Image Librarystä.

 3. Ota mallikuvat esiin

Huolimatta siitä, mitä saatat lukea internetistä ja foorumeilta 'valeammattilaisten' kirjoittamana, mallikuvien käyttäminen ei ole huijaamista. Siis ihan tosissaan, se ei ole huijaamista.

Ammattilaistason taiteilijat käyttävät mallikuvia jatkuvasti. Ihmismieli on kovin rajoittunut ja ellet satu omistamaan maagista valokuvamuistia, et voi millään muistaa jokaista näkemääsi asiaa sellaisella tarkkuudella että pystyisit jäljentämään sen täydellisesti piirtämällä tai maalaamalla. Kun piirrät suoraan mielestäsi, piirrät sen ajatuksen ja idean mikä sinulla siitä asiasta on. Päässäsi oleva idea voi olla hyvinkin erilainen verrattuna siihen miltä jokin oikeasti näyttää. Puun piirtämistä käytetään usein esimerkkinä, kun tästä ilmiöstä puhutaan. Jos sinulle annetaan tehtäväksi piirtää puu suoraan mielestäsi, saatat piirtää suoran viivan rungoksi ja rungon päälle hattaraa muistuttavan rykelmän kuvaamaan lehtiä. Tämä on puun symboli.
 
Mutta, jos joku istuttaa sinut oikean puun eteen ja käskee sinua piirtämään sen mitä näet, tehtävästä tuleekin yllättäen paljon vaikeampi. Toisaalta piirustuksestasi tulee myös paljon tarkempi ja todenmukaisempi, koska sen sijaan että piirtäisit puun symbolin, piirrätkin itse puun sellaisena kuin se edessäsi on.

Tuo piirustus puusta tulee olemaan sinun tulkintasi todellisuudesta sellaisena kuin sinä sen näet ja tulkitset. Ja juuri se on taidetta. Jos haluat olla tulkinnassasi tarkempi, sinun täytyy opiskella piirtämistä todellisuuden avulla. Tähän ei ole oikotietä.

Pidä kuitenkin mielessäsi, että aina kun julkaiset töitä jotka on piirretty mallista, sinun tulee antaa kunnia sille joka on antanut mallin yleiseen käyttöön. Varmista myös aina ennen varsinaisen teoksen tekemistä, että sinulla on lupa käyttää mallikuvaa!




Pari tutkielmaa pyrstötiaisesta, jotka tein korttia varten. Tavoittelin linnun perusmuotoa ja kiinnittin huomiota pieniin yksityiskohtiin. Ja kyllä, teen muistiinpanoni englanniksi. Se vaan soljuu paremmin.

 4. Mittaa, tarkista ja tuplatarkista

 Kun haluat piirtää tarkasti ja käytät mallikuvia, sinun pitää todella nähdä mitä olet piirtämässä. Tämä on paljon matemaattisempaa kuin voisi kuvitella. Kaltevuudet, etäisyydet, mittasuhteet ja mitat ovat tärkeitä kun halutaan piirtää mallista.

Ihan ensiksi on hyvä miettiä asettelua ja kuvan kokoa. En itse kiinnittänyt hirveästi huomiota piirustuksen kokoon silloin kun olin vielä aloittelemassa taideharrastusta uudelleen. Kun taitoni alkoivat parantua, aloin tehdä aina vain enemmän onnittelukortteja. Tämän myötä tajusin nopeasti, etten voi vain sokeasti piirrellä kortteja ilman kiinteitä mittoja. Korttien piti mahtua kuoriin ja jos tein taitekortteja, paperin piti olla tarpeeksi suuri, jotta puolista tulisi yhtä suuret. Myös kehystämistä kannattaa ajatella etukäteen.

Kun meillä on asetelma ja koko valmiina, on huomattavasti helpompaa suunnitella ja piirtää itse työ. Tämä auttaa myös hieman tyhjän paperin pelkäämiseen. Meillä on sentään 'kehykset' valmiina paikoillaan.

Kun perustyö on tehty, on aika mittailla asetelman keskeisiä elementtejä. Horisonttiviiva, tärkeimpien objektien sijainti jne. Kun suurimmat perusmuodot on saatu paikoilleen, voidaan ruveta mittailemaan niiden sisällä olevia yksityiskohtia.

Jos ajatellaan vaikkapa ihmisen kasvoja, ihan ensimmäisillä apuviivoilla voidaan mitata pään kulma, keskiviiva, eri elementtien kuten kulmakarvojen, silmien, nenänkärjen, suun jne. apuviivat. Vaikka yhdetkään kasvot eivät ole 100% symmetriset, on olemassa kuitenkin tietyt perussäännöt ja tietyt elementit myös liittyvät toisiinsa. Korvat ovat tietyssä viistossa linjassa silmien kanssa. Kulmakarvat ja silmät liittyvät toisiinsa ja myös liikkuvat yhdessä. Silmät 'lepäävät' poskipäittesi päällä ja poskien liikehdintä vaikuttaa myös silmien muotoon. Nenä lepää poskiluiden välissä ja nenänvarsi alkaa silmiesi välistä. Jos et mittaa nenän leveyttä suhteessa silmiin, lopputulos saattaa näyttää oudolta ja nenä menee vinoon.

Huulien korkeus on linjassa leuan kanssa siltä kohdalta, jossa leuka alkaa kääntyä sisäänpäin, koska jos todella ajattelemme asiaa: Mitä leukaluusi sisällä on? Suu, tietenkin. Tämä saattaa tuntua typerältä itsestäänselvyydeltä kun sanon sen näin tässä tekstissä, mutta piirtäessä kaikki ei ole aina näin selvää. Yrität ja yrität saada jotain kohdalleen, mutta silti et voi kuin ajatella 'miksi tämä näyttää niin oudolta?!', kunnes tajuat piirtämisen taustalla olevan todellisuuden (anatomian). Ja nämä ahaa - elämykset tulevat vain harjoittelun kautta.

Nämä tietyt säännöt ovat olemassa myös siksi, että voisit myös leikkiä niillä. Mutta silloin, kun olemme vasta opettelemassa piirtämistä, on hyvä oppia olemaan tietoinen näistä tietyistä perussäännöistä. Et voi rikkoa sääntöjä ennenkuin tunnet ne.

Kasvojen piirtämisharjoitus. Tämä ei ole mikään täydellinen piirros, mutta yritin keskittyä siihen, että saan eri elementit oikein ja paikoilleen. Mittailin ja vertailin eri asioita ja yritin pitää mielessä miten eri osat ovat suhteessa toisiinsa. Kun olin saanut piirroksen valmiiksi, tajusin että silmät ovat ihan liian pystysuorassa kulmassa. Tämä paha tapa juontaa juurensa siihen, kun piirsin paljon haltioita lapsena. Mallikuva on peräisin DeviantArtista ja blackpoolstudio on sen alkuperäinen tekijä. 

 On hyvä pitää mielessä myös se, että kun olet vääntänyt jonkin piirrustuksen kanssa jo jonkin aikaa, tulet sokeaksi sille. Tällöin on tärkeää tarkistaa, että piirros on todella oikein. Jos piirrät tietokoneella, voit kääntää piirustuksen horisontaalisesti koska tahansa. Kun piirrämme perinteisesti paperille, voit tarkistaa piirustuksen kääntämällä sen ympäri ja katsomalla sitä valoa vasten. Tai sitten voit mennä katsomaan piirustusta peilistä. Itse tykkään enemmän peilistä sillä silloin näet piirustuksesi myös hieman kauempaa.



5. Älä pelkää aloittaa sotkuisesti

Puhdas, sileä lopputulos on jotain sellaista, josta olen jopa hieman pakkomielteinen. Menen tämän tavoittelussa joskus vähän liiankin pitkälle ja pelkään jatkuvasti, että työ menee pilalle. Piirtämisen kannalta tällainen asenne on kuitenkin todella hankala. Etenkin silloin kun ollaan vasta alkuvaiheessa.

Kun alat suunnitella jotain uutta työtä, sinulla ei varmaankaan ole vielä täysin selvää ideaa mielessäsi. Joten sinun pitää luonnostella. Tee pieniä näytekuvia, tunnustele muotoja ja elepiirroksia ja hahmottele yleistä asetelmaa lyijykynällä. Joskus jos tunnen olevani oikein jumissa, saatan käyttää grafiittipuikkoa sillä se antaa vieläkin vapaamman lopputuloksen.

 Piirroksesi tulee olemaan täynnä suttuisia vedoksia, rumia viivoja ja se tulee mitä todennäköisemmin sotkeentumaan grafiitista. Tämä on ihan OK. Siis ihan aikuisten oikeasti. Jos yrität heti alussa työskennellä supersiististi ja mahdollisimman vähäisillä kynänvedoilla, lopputuloksesta tulee jäykkä ja eloton, mikäli edes saat jotain aikaiseksi.

Rentoudu ja valitse paperi, jonka kanssa voit vapaasti tehdä sotkua. Älä valitse ensimmäiseen luonnokseesi kalleinta ja hienointa Arches - arkkiasi. Kun saat valmiiksi piirroksen, johon olet todella tyytyväinen, voit jäljentää sen haluamallesi paperille myöhemmin. Kyllä, tämä on hidas ja työteliäs toimintatapa. Mutta silloin kun sinulla on useampi vedos valmiina, et voi oikeastaan koskaan kunnolla epäonnistua. Voit aina ottaa askeleen taaksepäin.

Itse olen ottanut tavaksi sen, että skannaan piirrokseni Photoshoppiin. Skannaan ensimmäisen vedoksen, vaihdan kokoa tarpeisiini sopivaksi, tummennan piirrosta hiukan Photoshopin Tasot - komennolla (Levels) ja sitten tulostan sen laser - tulostimellani. Sitten voinkin siirtää piirroksen haluamalleni paperille valopöydän avulla niin monta kertaa kuin vain haluan. Tämän tekniikan ansiosta voin myös halutessani kokeilla eri väriyhdistelmiä ennen virallisen työn aloittamista.

Tällaiseen toimintatapaan menee toki paljon aikaa ja työtä, mutta perinteisessä taiteessa ei ole Kumoa - nappia, joten tästä on suuri apu silloin kun piirtäminen tuntuu stressaavalta.

Ensimmäinen vedos kissanpentu - synttärikortista. Mallikuva on peräisin Pexelistä.

Kutistin vedoksen Photoshopilla A5 - kokoon. Sitten tulostin piirustuksen ja jäljennin sen halvalle vesiväripaperille valopöydän avulla. Tälle paperille tein pienen värikokeilun. Lopputulos on sotkuinen, mutta samalla sain vähän paremman idean siitä, mitä värejä haluan käyttää.

 Ja se siitä. Kuten alussa totesin, jokainen meistä oppii eri tavalla. Mutta me, jotka emme ole super itsevarmoja ja olemme taipuvaisia pakkomielteisyyteen, tarvitsemme hieman apua. Minun piirustustapani on hiiiiiiidas. Mutta ajattelen tekniikoitani ikäänkuin turvaverkkona. Ehkä joistain näistä tekniikoista on apua sinullekin ja näiden avulla voit luoda myös oman tapasi työstää piirustuksiasi.

torstai 26. huhtikuuta 2018

Värityskirjaopas - Värittäminen

 Nyt kun olemme käyneet läpi värittämisen perusteet osassa 1, on aika ottaa itse tekniikat käyttöön. Muistin virkistämiseksi, tässä on kuva, jota käytämme esimerkkinä. Piirros yksisarvisesta, jonka voi löytää Lena Furbergin Måla Magiska Hästar - värityskirjasta:

Yksisarvinen, kukkia, perhosia ja kolibreja.
 Ennen kuin edes laitamme kynää paperille, on hyvä idea pysähtyä hetkeksi ja miettiä väriteemaa. Päivä vai yö? Kylmää vai lämmintä? Kun kyseessä on näinkin monimutkainen ja yksityiskohtainen piirros, on hyvä miettiä myös yksittäisten elementtien väritystä ja sitä, miten nuo värit sointuvat toisiinsa. Jos käytät samoja värejä uudestaan ja uudestaan, kuvasta tulee tylsä ja yksiulotteinen. Jos käytät sattumanvaraisia värejä täysin huomioimatta sitä, miten ne sointuvat toisiinsa, lopputulos näyttää sotkuiselta. En nyt sentään pidä väriympyrää vieressäni kun väritän, mutta yritän pitää mielessä erilaisia väriteoriaan liittyviä asioita kuten esimerkiksi vastavärit. Värin lämpötila on myös tärkeä asia. Viileä punainen on täysin eri väri kuin lämmin punainen.

Itsestäni tuntuu aina luonnollisimmalta ja helpoimmalta aloittaa taustan litteästä väristä. Tämä on ehdottomasti puuduttavin ja väsyttävin vaihe koko väritysprosessissa, joten se on hyvä saada alta pois silloin kun olemme vielä täynnä energiaa. Aina uutta kuvaa aloittaessa tulee sellainen tunne, että haluat tehdä kuvasta mestariteoksen hetkessä. Homma ei kuitenkaan toimi ihan niin.


Hyvin simppeli ja litteä tausta on valmis.

 Tässä minulla on valmiina vaaleansininen, litteä tausta. Tällaisen taustan tekemiseen kuluu ehkä noin 3-4 hitaasti ja kärsivällisesti tehtyä värikerrosta. Näin pehmeän ja sileän taustan tekemiseen tarvitaan paljon kärsivällisyyttä, jotta saat paperin pinnan tasaisesti täytettyä. Tähän ei ole mitään oikotietä. Jos käytät liikaa painetta kynään ja yrität näin runnoa enemmän väriä paperiin tai jos käytät sattumanvaraisia, kiireisiä kynänvetoja niin lopputuloksena on ruma ja epätasainen pinta eikä sitä saa sekoitettua pumpulipuikolla.

Käytä todella kevyttä ja hellää painetta ja täytä paperi hiljakseen pyörivillä liikkeillä. Teroita kynää aina tarvittaessa. Kynän ei tarvitse olla superterävä, mutta jos terä on liian tylppä, pigmentti saattaa tarttua paperiin epätasaisina läikkinä. Koita pitää kynää hieman kallellaan paperiin nähden niin saat värittettyä hieman nopeammin ja tasaisemmin. Jos pidät kynää kirjoitusasennossa, saatat raapia paperia ja pystyt värittämään vain tosi pienen alueen kerrallaan.

Kun kerros on valmis, sekoita sitä hellästi pumpulipuikolla tai vanulapulla jos haluat vieläkin sileämmän tuloksen. Jälleen kerran, älä kiirehdi. Tavoitteena on saada koko alue peitettyä tasaisesti. Toista tämä prosessi niin monta kertaa kun on tarpeen.

Jauhesekoitus: Käytän tätä tekniikkaa paljon tällaisiin taustoihin. Ota askarteluveitsi ja raaputa pigmenttiä kynänterästä paperille hellästi ja varovasti. Sekoita paperille varissut jauhe hellästi joko pumpulipuikolla tai vanulapulla riippuen siitä millaisen peittävyyden haluat. Tähän taustaan käytin vanulappua koska halusin mahdollisimman tasaisen lopputuloksen. Käytin ensin valkoista jauhetta aiempien kerrosten tasaamiseen. Tämän jälkeen käytin vaaleansinistä jauhetta jolla viimeistelin taustan ja samalla kirkastin väriä hiukan.

OMG mut täähän on kuin teurastais omia kyniä!

Ehkä tietyllä tavalla, kyllä. Mutta tällaisia asioita ei kannata murehtia taidetta tehdessä. Ostit kynäsi käyttääksesi niitä. Ne haluavat tulla käytetyksi. Taidetarvikkeiden haaskaminen oli asia jota murehdin ennen, mutta ajanmittaan aloin tajuta, etten koskaan saa tehtyä hyvää taidetta jos murehdin tällaisia asioita koko ajan. Kun olet saanut raaputettua tarpeeksi jauhetta paperille, voit teroittaa kyniäsi hieman ja ne ovat täysin kunnossa taas.

Nyt vuorossa lehdet ja kukkien varret.

 Työstämme edelleen taustaa. Nyt vuorossa ovat lehdet ja kukkien varret. Olin jo hieman heitellyt ideoita värien suhteen ja päätin lopulta, että haluan lehtien olevan kylmäsävyisiä ja kukkien varsien lämminsävyisiä. Joten käytin kylmää, sinertävää vihreää lehtiin ja lämmintä, kellertävää vihreää kukkien varsiin.

Käytämme edelleen kevyttä painetta ja pyöriviä liikkeitä pehmeän, tasaisen lopputuloksen saamiseksi. Tähän pohjatyöhön meni jälleen noin 2-3 kerrosta.

Lehdet ja varret varjostamisen jälkeen.
Tässä vaiheessa lehtien ja varsien varjostaminen on valmis. Aloin tummentaa eri elementtejä niistä kohtaa, joihin ajattelin varjojen osuva. Käytin eri vihreän sävyjä, sinisiä sävyjä varjoihin ja kellertäviä sävyjä valoisiin kohtiin. Ensimmäisillä värikerroksilla on tässä suuri merkitys, sillä alta kuultava pohjaväri muuttaa koko lopputuloksen. Vaikka käytin paljon samoja värejä sekä lehtien että varsien varjostamiseen, lehdet näyttävät silti sinertävän vihreiltä ja varret kellertävän vihreiltä, koska pohjakerros loistaa läpi. Värikynät ovat luonnostaan puolikuultavia. Siksi ensimmäiset värikerrokset ovat niin kovin tärkeitä.

Yleensä varjostaessa tulisi valita valonlähteen suunta ja värittää sen mukaisesti. Itse tapaan kuitenkin ottaa vähän vapauksia tämän asian suhteen aina kun väritän värityskirjoja, koska kirjojen kuvat tuppaavat olemaan aika kaksiulotteisia. Joten annan ikään kuin virran viedä ja lisään varjoalueita sinne, missä ne näyttävät minusta hyvältä.

Älä turhaan pelkää värittää varjoalueita sangen tummiksi. Jos lopetat varjostamisen liian aikaisin, lopputuloksesta saattaa tulla turhan vaisu ja yksivärinen. Älä myöskään käytä ainoastaan jo käyttämäsi värin tummempaa sävyä varjostamiseen. Värimaailma ei toimi ihan niin. Kokeile käyttää sinisiä sävyjä kylmien varjojen tummentamiseen ja kellertäviä sävyjä valossa kylpevien kohtien värittämiseen. Jos haluat mennä vielä askeleen pidemmälle ja kokeilla asioita, älä turhaan pelkää kokeilla vaikkapa violetin, punaisen ja ruskean sävyjä. Koita pitää mielessä vastavärit. Jos lisäät tummaa punaista tummaan siniseen varjostukseen, se saattaa todella syventää varjostusta.

Itse käytän aika paljon Dark Indigoa ja Payne's Greyta kun väritän kaikkein tummimpia varjoja. Mutta en koskaan käytä näitä värejä yksinään. Yritän aina syventää ja elävöittää niitä edelleen käyttämällä vastavärejä sillä yksinään nämä tummat sävyt ovat aika tylsiä.

Lisäsin hitusen ruskeaa yläosan oksiin, sillä ne näyttivät aika oudoilta vihreinä.

Kun alan olla tyytyväinen lopullisiin väreihin, alan kiilloottaa elementtejä hieman valkoisella Luminance kynällä joka sekoittaa ja siloittaa kerroksia. Tämän jälkeen saatan joutua uusimaan joitain värejä hieman sillä valkoinen kynä haalistaa värejä.

Nyt on taustan pienten yksityiskohtien vuoro.
Seuraavaksi siirrymme taustan pieniin yksityiskohtiin. Kuvittelin yläosan lehdet ja marjat kirsikkapuuksi joten väritin marjat viileän punaisiksi. Käytin varjostamiseen violetin sävyjä sekä Indigoa. Alaosan kukista minulla oli ajatus hiirenvirnasta, joten väritin ne violetiksi. Ylemmän osan kukkiin käytin aiemmassa värityskuvassa käyttämääni teemaa ja valitsin keltaisen ja vaaleanpunaisen yhdistelmän, joka myös korostuu hienosti sinistä taustaa vasten.

Kukkien suhteen olin vähän varovaisempi varjostuksen kanssa. Kukkien terälehdet eivät heijasta auringonvaloa kovinkaan vahvasti. Kiiltävät ja vahvasti varjostetut kukat näyttäisivät todella oudolta. Kannattaa aina kiinnittää huomiota siihen materiaaliin jota olet värittämässä ja siihen miten se käyttäytyy valon kanssa. Kiiltävä, vahapintainen lehti näyttää täysin erilaiselta kuin samettinen kukan terälehti.

Seuraavaksi väritin perhoset. Minulla oli itseasiassa vähän ongelmia niiden kanssa. Vasemmassa reunassa oleva koiperhonen oli aika läpihuutojuttu, mutta muut perhosen aiheuttivat hieman päänvaivaa. Ensiksi väritin kaksi perhosta keltaiseksi (ajattelin sitruunaperhosia) ja seuraavat kaksi perhosta väritin oranssiksi mustilla siivenkärjillä (ajattelin nokkosperhosia). Kaksi viimeistä perhosta väritin ensin violetiksi, mutta kun astuin kauemmas ja katsoin kuvaa, en tykännyt lopputuloksesta ollenkaan. Joten kummasin niin paljon väriä pois kuin vain mahdollista ja väritin perhoset uudestaan oranssiksi.

Tämä pieni muutos toimi todella hyvin ja lopputulos näytti paljon yhtenäisemmältä ja loogisemmalta. Keltaisen ja oranssit värit myös erottuvat todella hyvin sinistä taustaa vasten.

Perhostenkin kanssa käytin useampaa kuin vain yhtä väriä. Sen sijaan, että olisin käyttänyt vain oranssia, lisäsin sekaan keltaisen ja punaisen sävyjä tuodakseni lopputulokseen eläväisyyttä. Käytin ruskean sävyä perhosten keskiruumiiseen ja tummaa punaista isompien perhosten silmiin.

Seuraavaksi väritin kolibrit käyttäen rubiinipartakolibrien koiraiden väriä mallina.

Päätin tässä vaiheessa värittää myös yksisarvisen sarven. Pienen pohtimisen jälkeen päätin valita kellertävän, kultaisen värisävyn. Minulla oli alunperin ajatuksena tehdä yksisarvisesta valkoinen, joten ajattelin että kultainen väri sopisi hyvin ja erottuisi hyvin myös taustasta. Käytin perusvärinä neutraaleja keltaisia (Naples Yellow ja Yellow Ochre - väriryhmä Polychromos kynistä) ja myös Green Goldia, kellertäviä ruskeansävyjä sekä hieman violetin sävyjä varjostamiseen.

Kullansävyiset, neutraalit sävyt ovat hieman hankalia värittää. Jos käytät 'oikeita' keltaisen sävyjä, lopputuloksena saattaa olla vilkkuva neonvalo - kyltti. Käytän tähän tarkoitukseen yleensä Ochre ja Naples Yellow - sävyjä. Tästä syystä omien kynien tunteminen on niin tärkeää ja on myös tärkeä tietää edes hieman miten nämä eri sävyt passaavat väriteoriaan. On todella hyödyllistä tietää miten eri värit käyttäytyvät kerrostaessa. Luminance - kynissä on paljon todella mahtavia vaaleita ja neutraaleja sävyjä ja koska nämä kynät ovat vahapohjaisia, ne myös hieman sekoittavat ja sulattavat värejä samalla kun värität niillä.

Viimeisenä väritin pienen kukannupun joka roikkuu yksisarvisen harjasta. Melkein missasin tämän yksityiskohdan.

Nyt voimme siirtyä itse yksisarviseen.
 Värittämisen aikaisessa vaiheessa minulla oli idea valkoisesta yksisarvisesta. Kuitenkin taustaa työstäessäni aloin huomaamaan, että valkoinen yksisarvinen hennolla varjostuksella tulisi näyttämään todella tylsältä. Minulla olisi myös ollut vain kaksi vaihtoehtoa harjan suhteen:

Joko kultainen harja joka olisi riidellyt huomiosta oranssien ja keltaisen perhosten kanssa. Tai sitten hopeansävyinen harja, joka ei olisi juuri erottunut sinisestä taustasta.

Selailin internettiä pienen tovin ja törmäsin kuvaan harmaasta kimo yksisarvisesta. Löysin kuvan yksisarvisesta jolla oli kultainen sarvi, harmaa turkki sekä tumma harja ja tiesin että tässä olisi sopiva teema. Ja näin sain jatkettua eteenpäin.

Pohjaväriin käytin kylmiä harmaita ja aloin tummentaa niitä vähitellen. Tummimpiin alueisiin käytin Payne's Greytä sekä Indigoa. Lopuksi kiillotin harmaita sävyjä kalpealla sinisellä (Ultramarine) sekä sinertävillä Luminancen harmaasävyillä (Silver ja Steel). Näin sain turkkiin enemmän eloa. Harmaan sävyissä on se ongelma että yksinään käytettynä ne näyttävät todella tylsiltä ja elottomilta. Tämä pätee myös mustaan. Harmaita ja mustia ei saisi koskaan käyttää varjostamiseen yksinään sillä väreistä kaikkoaa kaikki kiilto ja elo. Mutta kun näitä värejä hienosäädetään puhtailla väreillä kuten vaikkapa sinisillä tai punaisilla, ero on huomattava.

Väritin yksisarvisen silmät sinisiksi ja turvan sekä korvien sisäpinnat vaaleanpunaisiksi, sillä jostain syystä teen näin aina kun väritän vaaleansävyisiä hevosia ☺


Jatkan eteenpäin kroppaa värittäen.
 Tässä näette erittäin hyvän esimerkin siitä, miltä loppuun asti sävytetty pää näyttää kroppaan verrattuna, jossa on valmiina vasta harmaat peruskerrokset. Eikö olekin iso ero? Tässä näette selvästi miten hirveän tylsältä harmaa väri näyttää yksinään käytettynä.


Sininen sävy lisättynä.
 Tässä on täysin sama vaihe, mutta harmaan värin päälle on nyt lisätty sinisen sävyjä. Huomaatteko miten paljon eloimmalta kroppa näyttää nyt? Harmaan sävyjen kanssa tykkään käyttää sinisiä, violetteja, punaisia ja ruskeita sävyjä värin tummentamiseen riippuen siitä haluanko viileän vai lämpimän lopputuloksen. Dark Indigo toimii loistavasti tummimpiin viileisiin varjoihin ja punertava violetti tai Crimson Aubergine Luminance - kynä toimii hyvin tummimpiin lämpimiin varjoihin.

Värittäessäni viileitä harmaita, käytän aika usein Silver Grey ja Steel Grey kyniä Luminancesta. Nämä kynät ovat vahapohjaisia joten ne sekoittavat ja kiillottavat samalla kun niillä väritetään joten pehmeän lopputuloksen saaminen on helpompaa.


My Little Pony.
 Seuraavaksi aloin työstää harjaa. Tiesin, että haluan harjan olevan tummempi kuin kropan väri mutta en silti halunnut värittää sitä täysin mustaksi, koska silloin piirustusjälki olisi peittynyt täysin ja lopputuloksena olisi ollut hirveä sotku. En myöskään halunnut tehdä harjalle sinisävyistä pohjaväriä koska sitten kaikki olisi ollut sinistä sinistä ja sinistä.

Joten valitsin lopulta violetin pohjavärin ja päätin jättää vaaleimmat kohdat valkoisiksi. Minulla ei ole mitään ammattilaisen vinkkejä hiusten värittämiseen. Yritän vain ajatella miten hiukset kerrostuvat ja miten omat hiukseni reagoivat valoon. Jos katson omaa ruskeaa tukkaani, niin varjossa olevat kohdat (niskan alueella sekä jakauksessa) ovat todella syvän ruskeita, lähestulkoon mustia hämärässä valaistuksessa kun taas suorassa auringonvalossa olevat suortuvat näyttävät lähestulkoon kultaisilta. Hiukset, harjakset ja turkki ovat itsessään sangen kiiltäviä materiaaleja.

Jatkan harjan värittämistä pala palalta.
 Tässä olen jo työstänyt harjaa hieman. Jätin vaaleimmat kohdat valkoisiksi antaakseni vaikutelman kiillosta. Keskisävyt ovat hopeaisen violetteja ja tummimmat sävyt sinertävän mustia. Violetti väri antaa kyllä hieman My Little Pony - vaikutelman, mutta en halunnut käyttää samoja värejä uudestaan ja uudestaan. Jos jotkut värit näyttävät sinusta liian räikeiltä, voit rauhoittaa niitä hieman kiillottamalla niitä valkoisella värillä tai jollain muulla neutraalilla sävyllä. Käytän valkoisen lisäksi joskus Silver Grey Luminancea. koska siinä on sangen neutraali harmaa sävy. Saatan myös joskus käyttää Titanium Buff Luminancea, jossa on kevyt kellertävä sävy. Valintani riippuu paljon tavoittelemastani lopputuloksesta.

Työstin harjaa yksi kohta kerrallaan. Näin sain pidettyä yksittäisten suortuvien yleisilmeen yhteinäisenä. Käytin Dark Indigoa, Payne's Greyta ja vahapohjaista Caran D'Ache Pablo kynäsarjan Slate Grey - sävyä saadakseni tummimmista kohdista todella tummia. Värikynissä on se hankala ominaisuus, että kun kerroksia on paperilla useampia, värejä on hankala tummentaa koska pigmentti ei yksinkertaisesti tartu enää paperiin.

Siksi on tärkeää sekoittaa eri värejä keskenään ja olla tietoinen siitä mitä eri ominaisuuksia eri kynillä on. Vahapohjaiset kynät toimivat paremmin kiillotukseen perustuvan kerrostamisen kanssa ja siksi käytän niitä yhdessä Polychromos kynieni kanssa. Caran D'Achella on myös Full Blender Bright - väritön sekoituspuikko jolla väriä voi sekoittaa ja kiillottaa, mutta tämä puikko on sangen kova ja vaatii aika kovaa painamista, joka saattaa satuttaa rannettasi jos käytät sitä paljon.



Valmista tuli :)
 Kuva on nyt valmis. Viimeistelin harjan. Viimeistelin myös korvien ulkoreunan (melkein unohdin). Työstin sarvea vielä hieman lisää sillä se näytti vähän turhan vaalealta ja kirkkaalta. Työstin myös hieman turpaa ja korvien sisäpuolta sillä nekin olivat hieman liian vaaleita.

Tummensin taustan ulkoreunoja antaakseni taustalle häivytysefektin (vignette). Tämä auttaa suuntaamaan katsojan katsetta enemmän kuvan keskelle ja yksisarviseen. Käytän tätä tekniikkaa paljon kuvissa, joissa ei ole varsinaista, erillistä taustaa. Käytänt tätä paljon myös omassa taiteessani. Vignette sopii erityisen hyvin taustaksi esim. muotokuviin sillä se kiinnittää katsojan huomion kuvan keskikohtaan.

Voit nähdä vignette efektin vaikutuksen parhaiten siten, että avaat tämän blogin kuvavalikon ja selaat viimeistä ja sitä edeltävää vaihetta eestaas.

Minulla on tapana lisätä aina hieman fiksatiivia pisteenä iin päälle. Olen hieman kysellyt tästä asiasta aiemmin ja vaikuttaisi siltä että kovinkaan monet eivät tätä tee. Minusta käyttämäni fiksatiivi kuitenkin syventää värejä hiukan joten olen pitänyt kiinni tästä tavasta.

Tässäpä tämä minun värityskirjaprosessini nyt sitten on. On lähestulkoon mahdotonta antaa todella yksityiskohtaisia vinkkejä värittämisen suhteen ilman että kirjoittaa siitä kokonaista kirjaa. Varsinaisia tekniikoita on myös vaikea selittää sillä tilanne muuttuu aina vähän sen mukaan mitä ollaan värittämässä ja minkälainen lopputulos halutaan saavuttaa. Kokemuksen kautta opit tunnistamaan milloin pehmeä pumpulipuikkosekoittaminen toimii parhaiten ja milloin taas kannattaa aloittaa kiillottaminen ja miten paljon sitä vaaditaan.


Tässä vielä pieni muistilista:

 

 - Opettele mahdollisimman paljon asioita kynistäsi. Niiden värisävyt ja ominaisuudet. Ovatko ne öljypohjaisia vaiko vahapohjaisia? Mitkä värisävyt kerrostuvat hyvin ja mitkä vähemmän?

- Älä rajoita itseäsi vain yhteen kynäsettiin. Kokoelmaa täydentävien kynien hankkiminen on aina hyvä idea. Itse valitsin täydennykseksi sekä Luminance kynät että muutaman Pablo sävyn Caran D'Achen valikoimasta sillä nämä kynät ovat vahapohjaisia. Rakastan 120 sävyn Polychromos settiäni, mutta ne eivät yksinkertaisesti toimi kiillottamisen suhteen läheskään niin hyvin kuin vahapohjaiset kynät. Erityisesti valkoinen Luminance kynä on todella loistava työkalu sillä se kiillottaa ja silottaa kynäkerroksia todella hienosti.

- Opettele tuntemaan se painetaso jolla käsittelet kyniä ja kiinnitä myös huomiota kynänliikkeisiisi. Niillä on merkittävä vaikutus värittämisessä. Aloita todella kevyesti ja kärsivällisesti ja ala kasvattamaan painetta sitä mukaa kun etenet värittämisessä. Kiinnitä huomiota myös niihin materiaaleihin joita värität. Hedelmässä voi olla kiiltävä pinnoite, mutta puun kaarnassa ei ole. Kevyt pumpulipuikkosekoitus toimii hyvin kaarnan kanssa, kun taas kiiltävä hedelmä suorastaan huutaa voimakasta kiillotusta! Jauhesekoittaminen taas toimii hyvin kevyissä taustoissa.

- Älä varjosta vain yhdellä värillä. Jos käytät vain tummempaa sävyä yhdestä ja samasta väristä, lopputulos on tylsä ja yksiulotteinen. Värit eivät koostu vain yhdestä pigmentistä.

- Opetele edes hieman väriteoriaa ja pidä mielessä vastavärit ja vierekkäiset värit. Leikittele näillä värien suhteilla kun suunnitelet kuvaan väriteemaa.

- Yritä pitää mielessä valonlähde ja sen suunta. Kuva jossa on vaaleita sävyjä, keskisävyjä ja tummia sävyjä näyttää paljon elävämmältä.

Loppulausahduksena haluan todeta, että värikirjojen tarkoituksena on pääasiasa rentouttaa. Värität niitä siten, kuin mikä tuntuu itsestäsi parhaalta. Jos haluat värittää kuvasi kaikissa sateenkaaren väreissä niin tee ihmeessä niin! Olen itse perfektionisti ja kilpailen itseäni vastaan (ja valitettavasti, joskus myös muita vastaan) jatkuvasti. Saan nautintoa onnistumisesta ja jos totta puhutaan, en aina välttämättä nauti itse prosessista. Se on kovaa työtä. Joten on tärkeää muistaa pitää hauskaa ja leikitellä värien kanssa